Edistystä

Sunnuntaina lähdimme taktiikalla leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä kohti ratsutalli Cruisen harjoitusestekisoja. Ajattelin harkkakisoja nimenomaan harjoittelumielessä ja tavoitteena oli päästä esteistä yli ilman että niitä tarvii herran kiukuttelun vuoksi laskea maahan.

Tuttuun tapaansa Samu sujahti koppiin kerralla ja matkaan päästiin ajoissa. Kuitenkin kisojen aikataulu oli edellä ja kerkesin vain pyörähtämään rataantutustumisessa. Samulle nopeasti rojut päälle ja lämmittelyyn.
Lämmittelyssä kävikin sitten katastrofi, kentän laidalla oli vuohia...Siitä järkyttyneenä Samu tyytyi panikoimaan ja räpeltämään minkä kerkesi ja esittelipä muutaman keulan nostonkin. Oma vuoro olikin edessä ennen kuin saatiin kasaan mitään järkevää, ja maneesiin meno jännitti enemmän kuin koskaan.
Erikoisesteillä kruunattu rata oli pitkä ja tasoomme nähden haastava. Heti ensimmäinen este oli lankuista koottu ja Samun mielestä tietysti aivan kamala. Tämän esteen sai onnekseni hypätä ennen radalle lähtöä ja "muutaman" kiellon jälkeen päästiin reippaasti yli.
Itse rata lähti hyvin liikkeelle ja pääsimme peräti neljännelle esteelle kunnes Samppa totesi erikoisesteeksi tehdyn okserin olevan aivan turhan pelottava ja tälle tulikin sitten pari kieltoa ja pilli soi.
Radan sai kuitenkin ratsastaa loppuun ja henkilökunta oli mitä mahtavinta ja ymmärtäväisintä, kun Samun kanssa päätimme taistella radan läpi. Olin todella ylpeä kun muutaman kiellon jälkeen pääsimme hyppäämään perusradan loppuun ja poistumaan ehkä jo hieman turhautuneiden katsojien silmien edestä.

Kiitokset kuvaajalle!

Metsässä kävellessämme pohdein omia ajatuksiani. Ollako pettynyt kieltelyyn ja koheltamiseen vai tyytyväinen siihen, että kaikista esteistä päästiin yli, periksi ei annettu, ja Samppa sai sitä paljon tarvitsemaansa kokemusta. Tulin siihen tulokseen että pieneenkin edistykseen on oltava tyytyväinen ja varsinkin Samun kanssa kaikesta edistyksestä on osattava ottaa ilo irti.

Jälleen kerran kehun sanoja täytyy myös mahduttaa postaukseen. Samu seisoi kopissa niin nätisti suorituksensa jälkeen, kun odottelimme ystäväni ratojen loppumista. Ei yhtäkään ylimääräistä liikehdintää tai hermostuneisuutta. On se hieno poni, halutessaan.

Tänään herra S sai viettää ansaittua vapaapäiväänsä sään suosimana. Paki joutuikin puolestaan heti aamutuimaan läpiratsastukseen ja töitä tehtiin joka askellajissa. Pientä tukkoisuutta oli havaittavissa, mutta hienosti polle teki töitä. Oikean kierroksen laukka tuntui olevan hieman hakusessa, ja peräänantoa joutui ratsastamaan tosissaan jos halusi saada pollesta irti sitä parasta liikettä. Treenit pakettiin ja suihkun kautta tarhaan. Loppupäivä allekirjoittaneella menikin koiramaisuuksissa.

Suihkusta "kiitollisena"