maanantai 23. maaliskuuta 2015

Ratareenejä



Naxos on kevään saavuttua päässyt jatkamaan kouluväännön lisäksi myös estetouhuilua. Sunnuntaina päästiin ratsastelemaan kentällä ja haettiin vain taipumisia ja rentoa fiilistä. Se olikin sitten jo liikaa ja herraa ei olisi voinut vähempää kiinnostaa koko touhu. Neuvottelujen jälkeen saatiin aikaiseksi edes muutama kohtuullinen askel jokaisessa askellajissa ja muistutin jälleen itseäni, että puolisen vuotta ratsuhommia opiskelleen 7 vuotiaan kanssa tästäkin voisi osata olla tyytyväinen.



Aina ei voi onnistua

Maanantaina sain ystäväni nostelemaan puomeja ja korjaamaan virheitäni estehommien muodossa. Kentälle kasattiin pientä rataa ja ajatus oli tätä yrittää selvittää pätkä kerrallaan.  Työt aloitettiin ravi ja laukkapuomien muodossa ja ottaen huomioon että aikaisempi kokemus Naggella oli näistä viime syksyltä suoriutui polle "pienistä" ylilyönneistä välittämättä suht mallikkaasti.



Sitten nostettiinkin puomit kannattimille ja lähdettiin katsomaan oliko viime syksyltä jäänyt mitään mieleen. Hienoa oli huomata, että vieläkään ei ole nähtävillä minkäänlaista kieltämistä tai kyttäämistä vaan erikoisemmatkin esteviritelmät herra kyllä hyppää jos vaan määrätietoisesti kuski hänet esteelle ratsastaa. Toinen asia josta olin aivan pähkinöinä oli herran yleinen ratsastettavuus. Vaikka laukka on raaka ja helposti kuolee kaarteissa, yritti Naxos ylläpitää laukkaa tiukempienkin kurvien läpi ja myös laukan säätely onnistui mallikkaasti (ottaen huomioon rodun ja laukan laadun).
Loppujen lopuksi jouduin yllättymään vielä siitäkin, että suoritimme tämän hurjan viiden esteen radan alusta loppuun. Hurjat kehut hevoselle ja hymy korvasta korvaan ratsastajalle.


Tänään olisi tarkoitus viedä Naxos ensimmäiseen kouluvalmennukseen. Saapa nähdä mitä tästä tulee. Ranskattaren riemuksi on luvattu vesisadetta, ja kun kyseessä on hevonen, joka voi sadepäivän jälkeen tulla täysin kuivalla loimella sisään koska on seisonut 10h katoksessa, saattaa olla että pientä kiukuttelua on luvassa.


tiistai 17. maaliskuuta 2015

Sunnuntain sileät

Sunnuntaina 15. maaliskuuta kauniin ilman lisäksi myös kenttä oli oikein mallikkaassa kunnossa ja todella oudolta tuntui myös, että saimme Jennan kanssa aikataulumme soviteltua yhteiselle valmennukselle. Siispä soitto Satulle ja kaiken kukkuraksi hänellekin passasi suunnittelemamme aika. Ja eikun tuumasta toimeen.



Aloitimme rauhallisesti käyntitehtävillä ratsastamalla neliötä. Tarkoitus oli kääntää hevosta mahdollisimman suorana, eli jättää siis itselleni niin ominaiset taivuttelut kulmissa tekemättä ja saada hevonen astumaan etujalkansa ristiin. Kyllä tuli taas huomattua, että ratsastuksen tasoni on niinkin hyvällä mallilla, etten osaa edes hevosta kääntää. Lopputulos: Minä hermostun, Paki hermostuu, yhteinen hermostus, --->katastrofi.

 
Tämän "hienosti" sujuneen käyntiharjoituksen jälkeen lähdimme hakemaan tahdikasta ravia. Alkuun tarkoitus oli taivuttaa hevosta jälleen ulos ympyrältä, mutta Pakihan ei tätä kaunista tarkoitusta niin vain sulattanut. Hetken aikaa neuvottelimme ja kun sain edes joitakin apuja läpi alkoi herra asettumaan vuoroin sisälle ja vuoroin ulos.


Laukannosto ja laukka tuntuikin sujuvan puolestaan kohtuullisen vaivattomasti, ja pysytimme valmentajan kanssa keskittymään hieman istuntaani. Minulla kun on paha tapa alkaa "lypsämään" hevosen liikettä eteenpäin ja näin ollen vain häiritä hevosta entisestään. Hetkittäin hyviä pätkiä ja kiva kevyt polle.


Hieman lisävireyttä dieselillä käyvään pappaheppaan haettiin kapteeni käskee leikin varjolla eli siirtymiä valmentajan huudosta kiihtyvällä tahdilla. Heräsihän se pappaheppa työntekoon sieltä! Loppuraveissa alkoikin tuntua oikein mukavalta kun hevonen liikkui koko selän läpi tahdikkaasti ja reippaasti.


Uutta valmennusta toivottavasti pukkaa, mutta niinpä pukkasi imppariakin (vaihteeksi) Auennut rupi vasemman takajalan vuohisessa ja kurakelit ulkona ovat lyömätön yhdistelmä. Onneksi tuntuu tämän kertainen imppari taittuvan ihan betadinehauteella, mutta koputanpa puuta tässä välissä ja olen huutelematta liikoja. Mutta toivottavasti ensi sunnuntaina taas valmentaudutaan!


Maanantai meni Pakin osalta kevyesti palautellen maastakäsin lenkkeillen metsässä Naxosin keskittyessä estetunteiluun. Tästä lisää seuraavassa päivityksessä.