Kevät koittaa sittenkin

Arki alkaa olemaan takanapäin ja viikonloppu häämöttää. Hevosrintamalla ei tämän ihmeellisempää ole ollut, arjen pyörittämistä, tallihommia ja liikuttelua. Ilmat suosivat tällähetkellä ja hevoset kiittävät 10cm mutakuorrutuksella lähes joka ilta. Jos jotain huonoa pitää näistä keleistä sanoa, niin tuo pölyisyys, onneksi Paki ei ole sen takia alkanut oirella (koputan puuta) vaikka useilla tuntemillani pölyherkkyyteen taipuvilla hevosilla oireet ovat olleet hankaliakin.

Keskiviikkona kävimme kahden muun tallilaisemme kanssa maastossa käyntilenkillä nauttimassa kevään lämmöstä. Tällaisille maastoille, joissa tarkoitus olisi rentoutua hevosvalinta ei kauaa aikaa vienyt, Pakille suitset päähän ja menoksi. Reilun tunnin mittainen reissu hyvässä seurassa sai kummasti unohtamaan arkihuolet (lue virkamiesruotsin tentti) ja ehdin siinä pohdiskelemaan että Pakin kanssa voitaisi kokeilla tätä "uutta villitystä" kaulanarua, ihan vain huvin ja urheilun vuoksi. Luvassa siis luultavasti postaus kaulanarutreeneistä jossain vaiheessa.

Sampan kanssa tyydyimme keskiviikkona juoksutushommiin ja sepäs nuoremman ruunan sai innostumaan. Alun sekoilun jälkeen Samu kuitenkin vaivautui esittämään sitä elastista, rauhallista ja ilmavaa raviaan, joka saa minut aina yhtä hyvälle tuulelle. Lopuksi hieman maastakäsittelyhommia seuraamisen, luoksetulemisen ja pysähdyksien ja peruutusten kautta.

Torstaina Paki oli jälleen hoitajan kanssa liikkeellä, joten minulla oli hyvää aikaa lähteä Samun kanssa hieman pidemmälle maastolenkille. Aamutallikuvioiden jälkeen lueskelin tovin ruotsinkirjaa heinäpaalin päällä istuskellen, mutta innostus tähän loppui yllättvän nopeasti. Joten Samulle varusteet niskaan ja metsään. Samppa oli tänään todella hyvä. Pitkiä käyntipätkiä pitkin ohjin, ravia ylälinjaa venyttäen löysin ohjin, ja rauhallista laukkaa, jossa herra innostui tekemään vaihtoja mutkien mukaan, eihän siinä voinut kuin hymyillä. Otettiinhan siinä muutamat reippaammatkin laukkapätkät ja hieman myös mäkitreenejä. Kotiinpäin mentäessä käsiteltiin myös tätä pysähtymiskiukuttelua ja muutaman neuvottelukerran jälkeen homma sujui mallikkaasti.

Tallivahti 1

Viikonloppuna olen luvannut aloittaa poniratsastajan uran ja läpiratsastaa tallikaverin ponin. Hieman itseäkin jännittää mitä siitä tulee, kun on noitten lämminveristen kanssa pelannut niin kauan. Odotan kuitenkin tätä mahdollisuutta innolla ja aina on mukavaa päästä ratsastamaan erilaisia hevosia ja tässä tapauksessa poneja.