Kakarasta kirjoittaminen viivästyi, sillä tuurilleni uskollisesti laitumelle kaverien kanssa yhdistettäessä sai Naxos lähes saman tien potkun kintereeseen kaverin tammalta...Sydän pomppasi kurkkuun, mutta muutaman askeleen ontumisen jälkeen askeleet palasivat normaaleiksi. Mutta koska tämä olisi ollut liian helppoa niin tietysti kinner turposi järkyttävästi ja viikko ollaan nyt vietetty kylmäämisen merkeissä. En tiedä uskallanko tätä tässä ääneeni sanoa, mutta turvotus on laskenut hyvin kylmäilyn ja oriprim kuurin myötä ja ontumista ei ole nähnyt kukaan tallilaisista...
Kolmen kopla muotoutui tamman potkun jälkeen sitten duoksi. Paki pappa sai uuden nuoren pitkätukkaisen toverin jolle opettaa tapoja. Mutta mitä vielä, Naxos on jollain konstilla noussut hierarkiassa Pakin yläpuolelle, ja tätä ei ole tapahtunut sitten BWT:n jälkeen tietääkseni kertaakaan. No mutta herrat tulevat toimeen keskenään jopa liiankin hyvin, ja useinmiten tarhasta haettaessa löytyvät pienestä katoksesta johon jotenkin saavat yhdessä yhtäaikaa sullouduttua.
Naxos on kaikin puolin kovin lempeä ja herttanen jätkä ja kaikki erikoisemmatkin hoitotoimenpiteet ovat aina ihan "ok". Selässä oli edellisessä kodissa käyty muutaman kerran ja liinassa juoksemista ei oltu treenattu lainkaan. Itse olen selässä käynyt nyt pari kertaa lyhyesti kävelemässä ja myös liinan päässä kävelyä on treenattu. Kummastakaan aihepiiristä Naxosilla ei ollut poikkipuolista sanottavaa. Tuntuu hieman liian hyvältä, mutta jos Sampan jälkeen minullekin olisi siunaantunut tällainen hieman helpompi tapaus.
Loppukuusta suunnitelmana olisi startata Pakin kanssa harjoitusestekisoissa lähitallilla. Maahankaivetut luokat 40cm ja 60cm ovat ne meidän juttu, ja toivotaan ettei pappaheppa kiikuta allekirjoittanutta aivan mennen tullen. No toivoa sopii monenmoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti